Nettiahdistelu on eräs maailman nopeimmin kasvavista rikollisuuden muodoista. Se on vakava rikos, joka voi aiheuttaa peruuttamatonta vahinkoa. Nettiahdistelussa uhrin valikoimiseen ja pelotteluun käytetään Internetiä.
Teknologia on mullistanut ihmisten elämän. Voimme helposti pitää yhteyttä eri mantereilla asuvin ystäviimme, jakaa valokuvia hulppeista lomakohteista ja käyttää hyödyllisiä sovelluksia elämän hallintaan. Tällä kaikella on kuitenkin kääntöpuolensa, sillä jotkut käyttävät tätä samaa teknologiaa häirintään ja pelotteluun.
Mitä nettiahdistelulla tarkoitetaan?
Nettiahdistelun määritelmä on verrattain mutkaton: "Internetin tai muun sähköisen keinon käyttäminen valikoidun uhrin häirintään ja pelotteluun".
Yleisiä piirteitä ovat (muun muassa) perinteinen vainoava käytös, kuten henkilön jäljittäminen ja tämän toimien seuraaminen verkossa ja reaalimaailmassa. Nettiahdistelijoiden tiedetään asentaneen GPS-laitteita uhrien autoihin ja geopaikantavia vakoiluohjelmia uhrien puhelimiin sekä jäljittäneen uhrien menemisiä pakkomielteisesti sosiaalisen median kautta.
Nettiahdisteluun voi sisältyä myös muuta toimintaa, jossa tavoitteena on uhrin elämän äärimmäinen hankaloittaminen pelottelun tai ahdistelun keinoin. Nettiahdistelija voi esimerkiksi maalittaa uhria sosiaalisessa mediassa, trollata uhria sekä lähettää uhkaavia viestejä. Hän voi murtautua uhrin sähköpostiin sekä käydä kirjeenvaihtoa uhrin yhteyshenkilöiden, kuten ystävien ja jopa työnantajan, kanssa. Someahdistelija voi väärentää kuvia tai lähettää uhkaavia pikaviestejä. Nettiahdistelija levittää usein vahingollisia huhuja, esittää vääriä syytöksiä tai jopa tekee ja julkaisee kostopornoa. Hän saattaa myös syyllistyä identiteettivarkauteen ja luoda väärennettyjä someprofiileita tai blogeja uhrin nimissä.
Nyt siis tiedämme, mitä nettiahdistelu tarkoittaa. Mutta keitä ovat sen uhrit? Vastaus saattaa yllättää. Vaikka valtaosa nettiahdistelun uhreista on naisia, 20–40 prosenttia uhreista on miehiä.
Nettiahdistelu on huomattavasti pidemmälle menevää toimintaa kuin esimerkiksi pelkkä henkilön seuraaminen yhteisöpalvelussa. Tavoitteena on pelotella, mikä kuuluu määritelmällisesti nettiahdisteluun.
Näin nettiahdistelulta voi välttyä
Kannattaa esimerkiksi googlata itsensä ja katsoa, millaista tietoa potentiaalinen nettiahdistelija voi löytää verkosta. Saatat yllättyä pahan kerran siitä, kuinka helppo sinut on löytää tai kuinka helppoa kotiosoitteesi, puhelinnumerosi ja muiden henkilötietojesi selvittäminen on.
Ja jos tämä hätkähdyttää, ajattele kuinka paljon sinua koskevaa tietoa ulkopuolinen saa kasaan, jos hänellä on pääsy myös ystäviesi ja sukulaistesi someen. Hän voi esimerkiksi nähdä, missä baarissa olet käynyt ja mihin ja milloin menet seuraavalla lomamatkalla ja kenen kanssa.
Voit jopa löytää jonkun muun lataamaa sisältöä, joka on julkaistu sinun nimissäsi: väärennetty blogi tai Craigslist-tili, jonka yhteydessä näkyy puhelinnumerosi ja kotiosoitteesi.
Näin nettiahdistelija aloittaa – hän googlaa uhrinsa ja onkii kaiken tiedon, minkä suinkin saa selville. Siksi tällaiset tiedot kannattaa ehdottomasti tehdä niin vaikeiksi löytää kuin mahdollista.
Vinkkejä nettiahdistelun torjuntaan
Tiukenna tietoturva-asetuksiasi
Aloita perehtymällä omaan dataasi. Perehdy tarkoin sometiliesi asetuksiin. Jos et vielä ole ottanut vahvoja tietosuoja-asetuksia käyttöön, se kannattaa tehdä nyt.
- Määritä postaukset näkymään vain kavereille, jotta vain tuntemasi ihmiset näkevät ne.
- Älä anna yhteisöpalveluiden julkaista osoitettasi tai puhelinnumeroasi julkisesti. (Voit tarvittaessa käyttää somessa jopa erillistä sähköpostiosoitetta.)
- Jos haluat jakaa puhelinnumerosi tai muuta yksityistä tietoa ystävälle, tee se yksityisviestissä, älä julkisessa postauksessa.
- Käytä sometileillä oikean nimesi sijaan sukupuolineutraalia näyttönimeä tai salanimeä.
- Jätä tyhjäksi someprofiilien valinnaiset kentät, kuten syntymäaika.
- Hyväksy kaveripyynnöt vain ihmisiltä, jotka olet tavannut kasvokkain. Määritä käyttämäsi yhteisöpalvelut hyväksymään kaveripyynnöt vain kavereiden kavereilta.
- Poista geopaikannusasetukset käytöstä. Puhelimen GPS-asetukset kannattaa myös ehkä poistaa käytöstä.
Jos henkilötietojasi on sometilien lisäksi myös muualla verkossa, ryhdy poistamaan niitä. Jos henkilötunnuksesi on nähtävissä, Google auttaa sinua poistamaan sen. Ota tarvittaessa yhteyttä kolmansien osapuolten verkkosivustoihin tietojesi poistamiseksi. Jos yrityksesi tarvitsee postiosoitteen tai tarvitset osoitteen toimialueen rekisteröimistä varten, käytä kotiosoitteesi sijaan postilokeroa tai toimisto-osoitetta (esimerkiksi kirjanpitäjän osoitetta).
Jos käytät deittipalvelua verkossa, älä anna koko henkilötunnustasi sivustolla tai sähköpostitse. Anna puhelinnumerosi vain ihmisille, jotka olet tavannut ja jotka haluaisit tavata uudelleen. Paras tietoturvavinkki on, että käytät verkossa koko nimesi sijaan pelkkää etunimeä.
Suhtaudu varauksella puheluihin tai sähköpostiviesteihin, joissa pyydetään henkilötietoja, vaikka pyyntö kuulostaisi kuinka kohtuulliselta. Jos pankki tai luottokorttiyhtiö soittaa sinulle, lopeta puhelu ja soita takaisin toisella puhelimella (jos sinulle soitettiin lankaliittymään, soita kännykästä) ja vahvista yhteydenotto. Käytä omista papereistasi löytyvää pää- tai haarakonttorin numeroa – ei numeroa, joka sinulle on juuri annettu. Äläkä missään nimessä kerro henkilötunnustasi.
Suojaa PC:si ja puhelimesi
Tietojen suojaaminen ei auta, jos älypuhelimesi tai PC:si hakkeroidaan. Verkkoahdistelun välttämiseksi sinun kannattaa noudattaa tiettyjä tietoturvakäytäntöjä aina, kun asioit verkossa.
- Vältä julkisia Wi-Fi-verkkoja, sillä niiden hakkerointi on helppoa. Jos sinun on kirjauduttava vaikkapa Starbucksin tai hotellin verkkoon, käytä mahdollisuuksien mukaan virtuaalista yksityisverkkoa (VPN:ää), jotta ulkopuoliset eivät pääse käsiksi tietoliikenteeseen. Kasperskyn VPN antaa sinulle suojatun yhteyden kaikkialla.
- VPN salaa myös IP-osoitteesi, jonka perusteella voidaan seurata tiliäsi Internet-palveluntarjoajalla ja sitä kautta osoitettasi, luottokorttisi numeroa ja niin edelleen.
- Älä jätä älypuhelintasi valvomatta. Vakoiluohjelma on helppo asentaa jälkiä jättämättä – riittää, että jätät puhelimen pöydälle muutamaksi minuutiksi.
- Huolehdi siitä, että puhelimesi ja tietokoneesi on suojattu salasanalla. Käytä vahvaa salasanaa – sellaista, mitä ei ole helppo arvata – ja vaihda salasana säännöllisesti.
- Tee tarkistus mahdollisten haittaohjelmien varalta vakoiluohjelmien torjuntaohjelmalla. Poista vakoiluohjelma – tai jos mahdollista, varmuuskopioi tietosi ja palauta laite tehdasasetuksiin, jolloin vakoiluohjelma lähtee taatusti kokonaan. Kasperskyn virustentorjuntaratkaisu on saatavana sekä PC- että Android-versiona, jotta voit pitää kaikki laitteesi suojattuina.
- Muista aina kirjautua ulos tileiltäsi, kun olet valmis. Älä jätä sometilejä päälle.
- Vältä asentamasta sovelluksia, jotka haluavat pääsyn Facebook-tilillesi tai muihin yhteystietoihisi. Tiedätkö varmasti, mitä sovellukset tiedoilla tekevät?
Mitä on catfishing?
Catfishing tarkoittaa tiettyyn uhriin kohdistuvaa vilppiä tai petosta, joka tehdään esiintymällä valeprofiililla. Valeprofiililla esiintyvä henkilö voi vokotella uhrilta intiimejä valokuvia tai videoita, joita hän käyttää sitten kiristyksen välineenä. Hän voi myös pyrkiä rakentamaan luottamusta ja pyytää sitten rahaa äkilliseen hätätilanteeseen.
Valeprofiililla esiintyvä henkilö voi olla erittäin vakuuttava, mutta huijauksen voi paljastaa monella eri tavalla.
- Jos kaikki henkilöä esittävät valokuvat ovat selfieitä tai studiokuvia eikä niissä näy ystäviä tai perhettä eikä asiayhteyttä, tämä on usein merkki valeprofiilista.
- Tee käänteinen Google-kuvahaku asianomaisen henkilön deittisivuston valokuvalla. Häneltä saattaa löytyä useita verkkoprofiileita, joissa on käytetty samaa valokuvaa mutta eri nimiä.
- Ehdota juttutuokiota Skype-videopuhelun kautta. Ja miten käykään? Valeprofiililla esiintyvä vastapuoli keksii yleensä sopivan tekosyyn, eikä hänestä enää sen jälkeen kuulu.
Toimintaohjeita nettiahdistelun kohteeksi joutuneelle
Jos joudut nettiahdistelun kohteeksi, älä jää odottamaan, että ongelma häviää itsestään. Toimi sen sijaan heti.
- Tee selväksi ahdistelijalle, ettet halua yhteydenottoja häneltä. Tee se kirjallisesti ja varoita häntä, että häirinnän jatkuessa otat yhteyttä poliisiin. Älä ota häneen mitään kontaktia, kun olet antanut tämän varoituksen.
- Jos ahdistelu jatkuu, ota yhteyttä poliisiin. Vaikka poliisilla saattaa jopa olla oma nettihäirintään erikoistunut yksikkö, poliisi ei halua taittaa peistä sanojen merkityksestä. Jos sinua on uhkailtu tai häiriköity ja peloteltu, poliisi tarttuu toimeen – riippumatta siitä, onko kyseessä Facebookissa, sähköpostitse vai puhelimen vakoiluohjelmalla tapahtuva häirintä.
- Jos epäilet jonkun jäljittävän sinua vakoiluohjelmalla, älä pyydä apua omalla tietokoneella tai puhelimella. Lainaa sen sijaan ystävän tai perheenjäsenen puhelinta.
- Tarkistuta tietokone ja puhelin ammattilaisella vakoiluohjelmien ja muun sellaisen varalta, joka voi olla merkki tiliesi suojauksen pettämisestä.
- Vaihda kaikki salasanasi.
- Jos sinua ahdistellaan somessa, estä ahdistelija käyttämällä yksityisyysasetuksia ja ilmoita häirinnästä asianomaiseen yhteisöpalveluun. Useimpien yhteisöpalvelujen ohje- ja tukisivuilta löytyy ohjeet nettiahdistelun ilmoittamiseen.
- Jos olet saanut häiriköiviä tai uhkaavia sähköpostiviestejä, ahdistelijan Internet-palveluntarjoaja selviää todennäköisesti sähköpostiosoitteen @-merkin jälkeisestä osasta. Ota yhteyttä osoitteeseen abuse@domainname tai postmaster@domainname. Useimmat Internet-palveluntarjoajat suhtautuvat nettiahdisteluun vakavasti. Jos ahdistelija käyttää Gmailia, voit käyttää osoitteesta https://support.google.com/mail/contact/abuse löytyvää ilmoitusominaisuutta.
- Voit määrittää häiriköivät viestit suodattumaan erilliseen kansioon, jotta sinun ei tarvitse lukea niitä.
- Jos epäilet nettiahdistelijan voivan ahdistella sinua työpaikalla, ilmoita asiasta työnantajalle.
Tallenna kaikki mahdollinen asiaan liittyvä kirjeenvaihto, myös omat viestisi, esitutkintapöytäkirjat ja yhteisöpalveluiden lähettämät sähköpostiviestit. Varmuuskopioi todistusaineisto USB-muistitikulle tai ulkoiseen asemaan.
Nettiahdistelua koskeva lainsäädäntö
Nettiahdistelusta on säädetty monessa häirintää koskevassa yleisessä laissa, kuten naisiin kohdistuvaa väkivaltaa koskevassa laissa Yhdysvalloissa (Violence Against Women Act 1994) ja häirintää koskevassa laissa Isossa-Britanniassa (Protection from Harassment Act 1997). Kaliforniassa säädettiin ensimmäinen nettiahdistelun kriminalisoiva osavaltiotason laki vuonna 1999, ja muut osavaltiot ovat sittemmin säätäneet vastaavia lakeja.
Edistystä on tapahtunut, sillä nettiahdistelu tunnustetaan nykyään yhä useammin vakavaksi rikokseksi. Nettiahdistelu voi tuhota ihmiselämiä, mutta sen ei tarvitse tuhota sinun elämääsi.
Aiheeseen liittyviä linkkejä
Online-deittihuijaukset lähitarkastelussa – Näin vältyt nettiromanssilta huijarin kanssa
