Identiteettivarkauden määritelmä
FBI:n mukaan identiteettivarkaus tarkoittaa sitä, että henkilö saa toisen henkilön henkilötiedot tietoonsa laittomalla tavalla ja käyttää niitä hyväkseen varkauden tai petoksen toteuttamisessa. Henkilötiedot voivat olla mitä tahansa itseesi liittyviä yleisiä (kuten nimesi tai osoitteesi) tai tarkempia tietoja (kuten terveystietosi, veroilmoituksesi tiedot tai pankkitietosi). Identiteettivarkaudesta puhutaan joskus myös henkilöllisyyspetoksena.
Identiteettivarkauden tapahtuminen
Identiteettivarkaus voi tapahtua monella eri tavalla:
Tietomurrot:
Tietomurrot voivat olla vahinkoja tai tarkoituksellisia rikoksia.
- Tietomurto voi tapahtua vahingossa esimerkiksi, kun organisaation työntekijä jättää henkilötietoja sisältävän työkoneensa auki ja se varastetaan tai hän antaa muutoin vahingossa pääsyn työkoneelleen jollakin muulla tavoin.
- Tarkoituksellisissa tietomurroissa rikolliset pyrkivät pääsemään käsiksi organisaation tietokoneverkkoon eri tavoin, jotta he voivat varastaa sieltä arkaluonteisia tietoja. Rikolliset voivat tehdä kehittyneitä teknisiä hyökkäyksiä tai huijata yksinkertaisesti työntekijän napsauttamaan linkkiä, joka luo rikollisille hyökkäysreitin organisaation verkkoon.
Riippumatta siitä, miten tietomurto tapahtuu, se saattaa altistaa miljoonat ihmiset tietämättään identiteettivarkaudelle.
Huolimaton sosiaalisen median käyttö:
Sosiaalisen median palvelut kannustavat jakamaan henkilökohtaisia tietoja itsestään. Liian laajamittainen tietojen jakaminen saattaa kuitenkin vaarantaa turvallisuutesi ja taloutesi. Sosiaalisesta mediasta on helppo selvittää liian paljon itsestään jakavan henkilön syntymäaika, asuinpaikka, entiset koulut, lemmikin nimi, puhelinnumero ja muita henkilötietoja. Näistä tiedoista kyberrikolliset saavat koottua tietopaketin, joka mahdollistaa identiteettivarkauden.
Sähköpostin hakkerointi:
Jos et vaihda sähköpostisi salasanaa säännöllisesti, kasvatat hakkeroinnin kohteeksi joutumisen riskiä. Ja jos käytät samaa salasanaa useammalla sivustolla, kuten vaikka verkkopankissa ja eri kauppasivustoilla, hakkeroijat voivat salasanasi tietoon saadessaan päästä käsiksi kaikkiin tileihisi, lukita sinut ulos niistä ja alkaa tuhlata rahojasi.
Postivarkaudet:
Suuri osa viestinnästä on siirtynyt verkkoon, mutta tiedoistasi kiinnostuneet henkilöt voivat silti saada paljon tietoa sinusta käymällä läpi roskiasi ja paperinkeräysjätettäsi. Identiteettivarkaat ovat käyttäneet postilähetyksiä hyödykseen henkilötietojen hankkimisessa jo kauan ennen Internetin aikakautta. Pankki- ja luottokorttiotteet, luottokorttitarjoukset, verotiedot ja muut postin kautta lähetetyt henkilötietoja sisältävät lähetykset ovatkin arvokas henkilötietojen lähde rikollisille. Kaikki talouteen liittyvät ja muita henkilötietoja sisältävät asiakirjat tulisikin säilyttää vähintään seitsemän vuoden ajan ja ne tulisi silputa ennen niiden hävittämistä.
Turvaton Internetin käyttö:
Internetin käyttäminen on turvallista, kun pysyt tutuilla verkkosivustoilla, joiden tietoturvasertifiointi on ajan tasalla. Mutta jos jaat henkilötietojasi suojaamattomilla verkkosivustoilla tai sivustoilla, joihin hakkerit ovat päässeet käsiksi, tärkeät tietosi ovat vaarassa joutua varkauden kohteeksi. Osa selaimista varoittaa, jos olet siirtymässä riskialttiille verkkosivustolle.
Syvän verkon markkinapaikat:
Varastetut henkilötiedot päätyvät usein Internetin laitapuolelle syvään eli pimeään verkkoon. Hakkeroijat eivät välttämättä nimittäin varasta henkilötietoja omaan käyttöönsä vaan he voivat myydä henkilötietoja muille henkilöille, joilla voi olla paljon vaarallisemmat aikeet mielessään.
Pimeällä verkolla tarkoitetaan piilotettuja verkkosivustoja, joita ei voi käyttää normaaleilla selaimilla. Pimeä verkko on huijareille sopiva leikkikenttä, sillä sitä käytetään erikoisohjelmistolla, joka salaa käyttäjien henkilöllisyyden ja heidän tekemänsä toimet. Jos tietosi päätyvät pimeän verkon markkinapaikoille, kuka tahansa voi ostaa ne sieltä, mikä asettaa henkilöllisyytesi entistä suurempaan vaaraan.
Verkkokalastelu- ja roskapostihyökkäykset:
Verkkokalastelu on sosiaalisen tietojen urkinnan muoto. Verkkokalastelulla tarkoitetaan sitä, että hyökkääjä yrittää saada viestin vastaanottajan avaamaan sähköposti-, teksti- tai keskusteluviestin lähettämällä sen luotettavan lähettäjän nimissä. Käyttäjien haksahtaminen tietojenkalasteluhyökkäyksiin on yleinen syy tietovarkauden onnistumiselle.
Wi-Fi-hakkerointi:
Kun käytät tietokonetta tai puhelinta julkisessa Wi-Fi-verkossa esimerkiksi lentokentällä tai kahvilassa, hakkerit voivat vakoilla verkkoyhteyttäsi. Jos erehdyt tällöin antamaan verkossa salasanasi, pankkitilisi numeron, luottokorttisi numeron, henkilötunnuksesi tai muuta arkaluonteista tietoa, rikollinen voi siepata sen ja käyttää sitä omiin tarkoituksiinsa.
Matkapuhelinvarkaus:
Älypuhelimet ovat varsinainen aarreaitta identiteettivarkaille. Puhelimesi on erityisen arvokas tietolähde, jos olet määrittänyt sovellukset kirjautumaan palveluihin automaattisesti ilman salasana- tai sormenjälkivarmennusta. Jos joku varastaa puhelimesi ja saa avattua sen lukituksen, hän voi tarkastella kaikkia sovellustesi tietoja sekä sähköposti- ja tekstiviestejäsi, muistiinpanojasi ja muita puhelimesta löytyviä tietojasi. Siksi on tärkeää lukita puhelin varmalla salasanalla, käyttää biometristä tunnistautumista ja varmistaa, ettei puhelimesi muistissa ole mitään salasanoja selkomuodossa.
Korttien kopiointi:
Varkaat voivat varastaa korttitietoja asettamalla pankkiautomaattien korttiaukon päälle oman kortinlukijansa. Tällainen kortinlukija saa luettua pankki- tai luottokortin tiedot sen magneettinauhasta. Luetut tiedot laite joko tallentaa tai välittää eteenpäin.
Identiteettivarkaudet tilastoissa
Seuraavat tilastotiedot ovat peräisin Javelin Strategy & Research -tutkimuslaitoksen vuonna 2021 tekemästä identiteettivarkaustutkimuksesta:
- Vuonna 2020 noin 49 miljoonaa kuluttajaa Yhdysvalloissa joutui henkilöllisyyspetoksen uhriksi ja näistä petoksista aiheutui noin 56 miljardin dollarin tappiot.
- Noin 13 miljardin osuus oli Javelinin mukaan ”perinteisiä henkilöllisyyspetoksia” eli tapauksia, joissa kyberrikolliset varastivat henkilötietoja omiin tarkoituksiinsa esimerkiksi tietomurtojen yhteydessä.
- Valtaosa tappioista, 43 miljardia dollaria, aiheutui identiteettivarkaushuijauksista, joissa rikolliset saivat kuluttajien henkilötiedot haltuunsa ottamalla näihin suoraan yhteyttä esimerkiksi robottipuhelujen ja tietojenkalastelusähköpostien avulla. Tällaisten huijausten uhreiksi joutuneet menettivät Javelinin mukaan keskimäärin noin 1 100 dollaria.
- Koska Covid-19-pandemia muutti ihmisten tapaa tehdä ostoksia ja siirtää rahaa, rikollisten hyökkäykset kohdistuivat entistä useammin digitaalisiin lompakkoihin sekä Apple Payn ja Zellen kaltaisiin vertaismaksupalveluihin. Yhdysvalloissa noin 18 miljoonaa käyttäjää joutui näihin digitaalisiin maksutapoihin liittyvien huijausten uhriksi vuonna 2020.
Identiteettivarkaat
Identiteettivarkaat ovat monenkirjava joukko ja moni varkaista löytyy yllättävän läheltä uhria. Monet uhrit nimittäin tuntevat henkilöllisyytensä varastaneen henkilön. Varas voi olla työkaveri, ystävä, työntekijä, naapuri tai jopa perheenjäsen. Teknisesti taitavat lapset saattavat pitää vanhempansa luottokorttitietojen tai Amazon-tunnusten tietoonsa onkimista ja itseään kiinnostavien tuotteiden tilaamista harmittomana jekkuna, josta he selviävät tunnustamalla ja pyytämällä anteeksi. Tietokoneen jättäminen lukitsematta tai lompakon jättäminen työpöydälle sen luota poistuttaessa saattaa puolestaan osoittautua ylitsepääsemättömäksi houkutukseksi kollegoille.
Myös pikkurikolliset ovat päässeet identiteettivarkauksien makuun, koska nykyään käyttövalmiiden haittaohjelmien lataaminen huijauksia varten on erittäin halpaa tai jopa ilmaista. Järjestäytynyt rikollisuus käyttää puolestaan koulutettuja tietokonealan opiskelijoita ja pyrkii saamaan käsiinsä suuria henkilötietomassoja. Merkittävät verkkokauppa- ja terveydenhoitoalojen tietomurrot ovatkin usein juuri järjestäytyneiden rikollisryhmien tekosia. Tällaisista tietomurroista saadut tiedot ovat arvokkaita mustassa pörssissä suuren tietomäärän ansiosta.
Identiteettivarkaiden tietojen käyttötavat
Varastettuja tietoja voidaan joko hyödyntää välittömästi tai ne voidaan säilyttää myyntiä varten.
- Tietoja heti käyttävät rikolliset kokeilevat kaikkia mahdollisia hyödyntämistapoja samanaikaisesti ja mahdollisimman pian. He yrittävät murtautua sähköpostiisi, älypuhelimiisi ja kauppasivustojen tileihisi ja saada näin pankkitietosi haltuunsa. Samaan aikaan he soittelevat eri luottokorttiyrityksiin ja yrittävät saada avattua uusia tilejä nimiisi. Tällaiset hyökkäykset ovat lyhytaikaisia, mutta niistä aiheutuvat taloudelliset menetykset voivat olla murskaavat.
- Toiset rikolliset puolestaan säilyttävät tietojasi pitkään. He voivat yrittää myydä tietosi eteenpäin tai saada tilattua niiden avulla uuden luottokortin, jota he käyttävät sen luottorajaan asti. Itse tulet tietoiseksi luottokorttilaskusta vasta, kun perintätoimisto alkaa soitella sen perään. Tällaiset hienovaraiset hyökkäykset ovat vaikeita havaita ja niistä voi kertyä huomattavat tappiot ajan myötä.
Kuka tahansa voi joutua identiteettivarkaiden uhriksi. Jos mitään tietojasi – esimerkiksi henkilötietosi, luottokorttitietosi, osoitteesi tai puhelinnumerosi – on verkossa, olet vaarassa joutua rikoksen uhriksi. Rikolliset eivät syrji ketään: mitä enemmän tietoja sinusta on verkossa, sitä suurempi riskisi on.
Identiteettivarkauksilta suojautuminen
Miten identiteettivarkauksilta voi sitten suojautua ja miten omat henkilötiedot saa pidettyä turvassa verkossa? Seuraavat varotoimet auttavat henkilötietovarkauksien ehkäisemisessä:
Välitä verkossa vain tarvittavat tiedot:
Jos joku kysyy henkilötietojasi, kuten henkilötunnustasi, luottokorttisi tai passisi numeroa, syntymäaikaa, työhistoriaa tai luottoluokitustasi, kysy, mihin kysyjä tarvitsee näitä tietoja ja miten niitä käytetään. Tiedustele myös, miten he ovat varmistaneet henkilötietojesi pysymisen turvassa.
Käytä sosiaalista mediaa harkiten:
Tutustu käyttämiesi sosiaalisen median palvelujen tietoturva-asetuksiin ja varmista, että ne on asetettu turvalliseksi kokemallesi tasolle. Vältä antamasta some-viesteissäsi tai some-sivustoilla henkilökohtaisia tietoja, kuten osoitettasi tai syntymäaikaasi. Kiinnitä myös huomiota siihen, mitä tietoja annat erilaisilla deitti- tai tapaamissivustoilla. Rikolliset saattavat saada hyvän kokonaiskuvan itsestäsi kokoamalla tietoja useasta eri lähteestä.
Pidä tietokoneesi ajan tasalla:
Monet hakkeroijat käyttävät haittaohjelmia tietojen varastamiseen. Tietokoneen pitäminen ajan tasalla asentamalla kaikki siihen julkaistavat tietoturvapäivitykset ja virustentorjuntasovellusten päivitykset auttaa suojautumaan tunnetuilta haavoittuvuuksilta ja havaitsemaan uusia hyökkäyksiä.
Käytä Internetiä turvallisesti:
Paras keino välttää haittaohjelmatartuntoja on välttää tuntemattomien lähettäjien sähköpostiliitteiden avaamista ja epäilyttävien verkkosivustojen käyttämistä.
Tuhoa yksityiset tiliotteesi:
Luottokorttien ja pankkitilien tiliotteet ja muut arkaluonteisia yksityisiä tai taloudellisia tietoja sisältävät asiakirjat kannattaa silputa. Vältä paperitositteiden, kuten pankkiautomaatti-, luottokortti- tai kauppakuittien jättämistä jälkeesi.
Suojaa postisi:
Tyhjennä postilaatikkosi aina nopeasti tai hanki lukittava postilaatikko tai postilokero, jotta rikolliset eivät pääse käsiksi luottamuksellisiin posteihisi.
Pidä henkilötunnuksesi suojassa:
Henkilötunnus on kaikista henkilötiedoista arvokkain, koska sitä käytetään tunnistautumiseen monissa yhteyksissä. Pidä se mahdollisimman tarkasti suojattuna. Kun sinulta kysytään sitä, varmista aina, tarvitaanko myös henkilötunnuksen loppuosa, ja kysy, miten kysyjä pitää sen suojattuna. Pidä tarkasti huolta henkilötunnuksesi sisältävistä korteistasi. Pidä henkilötunnuksen sisältävät asiakirjat huolellisesti tallessa ja silppua ne, kun niitä ei enää tarvita.
Älä koskaan päästä luottokorttiasi näkyvistäsi:
Pidä pankki- tai luottokorttisi aina näkyvilläsi äläkä päästä myyjiä, tarjoilijoita tai muita korttiasi käsitteleviä henkilöitä poistumaan sen kanssa. Ole pankkiautomaateilla tarkkana kortinlukijoiden varalta.
Tarkista tiliotteesi huolellisesti:
Käy aina kaikki tiliotteesi läpi tarkkaan. Varmista, että tunnistat kaikki tapahtumat. Pidä mielessä käyttämiesi maksullisten palvelujen normaalit eräpäivät ja soita palveluntarjoajille, jos et saa odotettua laskua. Jos saat laskun tai muun tiedotteen palvelusta tai ostoksesta, jota et ole tehnyt, ota heti yhteyttä laskun lähettäjään.
Käytä verkkopankkia turvallisesti:
Varmista, että kirjaudut verkkopankkiisi vain turvallisia verkkoyhteyksiä käyttämällä. Älä tallenna luottokorttitietojasi verkkoon.
Varmista, kenen kanssa olet tekemisissä:
Jos joku ottaa sinuun yhteyttä ja kysyy henkilö- tai taloustietojasi, selvitä, kuka on kyseessä, mitä yritystä tai organisaatiota hän edustaa ja mistä syystä hän soittaa. Jos yhteydenottajan pyyntö on mielestäsi asiallinen, ota yhteyttä hänen edustamaansa yritykseen ja varmista, että henkilön antamat tiedot pitävät paikkaansa, ennen kuin paljastat mitään henkilötietojasi.
Poista nimesi markkinointilistoilta:
Peruuta kaikkien sellaisten markkinointilistojen tilaukset, joita et halua vastaanottaa. Kilpailu- ja kuluttajaviraston sivuilla (https://www.kkv.fi/) on lisätietoja erilaisista markkinointikielloista, joita voit tehdä.
Tarkista luottotietoraporttisi:
Tarkista luottotietoraporttisi vähintään kerran vuodessa epäilyttävien tapahtumien varalta. Jos havaitset jotakin epäilyttävää, ota viipymättä yhteyttä luottokorttiyhtiöösi tai luotonantajaasi. Suomessa luottotietorekistereitä ylläpitävät Bisnode ja Asiakastieto, jotka ovat velvoitettuja antamaan yksityishenkilöiden tarkistaa luottotietonsa maksutta kerran vuodessa.
Toimi näin, jos henkilöllisyytesi varastetaan
Vaikka identiteettivarkaudet ovat kasvussa ja ne voivat aiheuttaa merkittäviä tappioita, monet eivät tiedä, mitä heidän pitäisi tehdä tällaisen rikoksen uhriksi joutuessaan. Toimi seuraavien vaiheittaisten ohjeiden mukaisesti, jos henkilöllisyytesi varastetaan:
Selvitä tietovuodon lähde:
Jotta voit korjata ongelman ja saada apua identiteettivarkauden selvittämiseen, on tärkeää selvittää, miten tietojesi ovat joutuneet rikollisten käsiin. Perinteisesti rikolliset ovat hankkineet tietoja ”roskisdyykkaamalla”, mutta nykyään kuitit ja luottokorttilaskut päätyvät rikollisten käsiin entistä useammin suosittujen verkkopalvelujen kautta. Verkkopankeissa, verkkokaupoissa ja deittipalveluissa on runsaasti arvokasta tietoa kuluttajista.
Merkit henkilöllisyysvarkauden uhriksi joutumisesta ovat mitä moninaisemmat. Nimiisi on voitu esimerkiksi avata uusia luottokortteja, korteillasi on tehty ostoksia, joita et tunnista, tai yhteystietosi eri viranomaistahoille on muutettu. Kun saat selville joutuneesi rikoksen uhriksi, mieti tarkkaan, mitä olet tehnyt verkossa ennen rikoksen tapahtumista:
- Oletko vastannut sähköpostiviesteihin, jotka näyttävät tulleen pankiltasi ja joissa kerrotaan tilisi olevan jäädytetty tai tilintarkastuksen kohteena?
- Oletko ladannut videosoittimia tai mediatiedostoja sellaisten lähettäjien linkeistä tai liitteistä, joita et tunnista?
- Onko joku säännöllisesti käyttämäsi verkkokauppa ilmoittanut tietomurrosta tai kyberhyökkäyksestä?
Mikä tahansa näistä voi altistaa sinut tietomurrolle.
Ilmoita heti luotonantajille tai pankeille, joita asia koskee:
Kun olet havainnut varkauden tapahtuneen, tartu puhelimeen. Aloita soittamalla yrityksille, joita petos koskee, kuten luottokorttisi myöntäjälle tai pankillesi. Pyydä heitä sulkemaan tai jäädyttämään tilisi, ja vaihda kaikki kirjautumistunnuksesi ja salasanasi.
Useimmilla luottokorttiyhtiöillä asiakkaat eivät vastaa mistään henkilöllisyysvarkauden aiheuttamista tappioista tai käytössä on muita asiakasta suojaavia turvamenettelyjä. Monissa maissa lainsäädäntö rajaa uhrien vastuuta maksupetostapauksissa. Sinulla on kuitenkin lainsäädäntöön perustuva huolellisuusvelvoite pankki- ja luottokorttisi ja pankkitilisi väärinkäytöstapauksissa. Se velvoittaa sinut toimimaan viipymättä, kun havaitset väärinkäytöksiä.
Kun ilmoitat korttisi kadonneeksi tai varastetuksi heti, kun huomaat sen, et ole enää vastuussa kortillasi ilmoituksen jälkeen tehdyistä maksutapahtumista. Tämän takia on tärkeää ilmoittaa epäilyttävistä toimista heti, kun se on mahdollista. Kun olet ilmoittanut henkilöllisyysvarkaudesta poliisille ja viranomaisille, lähetä varkausilmoitus myös luotonantajillesi.
Ota käyttöön henkilötietojen valvontapalvelu:
Maksupetosten vaikutus voi näkyä luottotiedoissasi pitkään. Siksi on tärkeää pitää luottotietosi turvassa mahdollisimman tarkasti. Suomessa toimii kaksi luottotietoja ylläpitävää palveluntarjoajaa, joihin voit ottaa yhteyttä:
- Suomen asiakastieto: https://www.asiakastieto.fi/omatieto/fi/https://www.equifax.com/personal/credit-report-services/credit-fraud-alerts/
- Bisnode: https://my.bisnode.fi/protectionhttps://www.experian.com/fraud/center.html
- Lisätietoja omien tietojen suojaamisesta on Suomi.fi-portaalissa osoitteessa https://www.suomi.fi/oppaat/tietovuoto/.https://www.transunion.com/fraud-alerts
Pyydä luottotietosi tarkistettavaksi ja aseta tarvittaessa omaehtoinen luottokielto. Luottokielto kannattaa tehdä molemmille mainituille yrityksille, jotta suojasi on mahdollisimman kattava.
Voit halutessasi tilata myös henkilövalvonta- tai tietovahtipalvelun näiltä yrityksiltä. Jatka tarvittaessa asettamiesi kieltoja tai palvelutilauksia, kun ne päättyvät. Saat vahti- ja valvontapalveluista ilmoituksen aina, kun tietosi muuttuvat, mikä vaikeuttaa huijareiden työtä, koska voit reagoida muutoksiin välittömästi.
Kun olet joutunut identiteettivarkauden uhriksi, sinun kannattaa seurata tietojasi erityisen tarkasti vielä vuosia tapahtuneen jälkeenkin. Kun joudut identiteettivarkauden uhriksi Suomessa, muista ilmoittaa siitä Traficomin Kyberturvallisuuskeskukselle: https://www.traficom.fi/fi/asioi-kanssamme.
Tarkista luottotietoraporttisi:
Kun olet ottanut tietojesi valvontapalvelun käyttöön, saat molemmilta mainituilta yrityksiltä luottotietoraportin tarkistettavaksi.
Lue raportit huolellisesti läpi ja etsi niistä merkkejä identiteettivarkaudesta. Tällaisia merkkejä ovat uudet tilit, joita et ole avannut, tunnistamattomat maksuhistoriatapahtumat tai luottotietokyselyt, joita et tunnista, merkinnät työnantajista, joille et ole työskennellyt, ja muut oudoilta vaikuttavat tiedot.
Luottotietoraportti kannattaa tarkistaa tämän jälkeen vähintään kerran vuodessa.
Aseta omaehtoinen luottokielto:
Luottokelpoisuuden jäädyttäminen eli käyttöeston asettaminen on ilmaista. Kun teet sen, mainitut luottotietoyritykset eivät enää anna luottotietoraportteja sinusta uusille luotonantajille. Voit asettaa luottokiellon ottamalla yhteyttä luottotietoyrityksiin.
Asiantuntijoiden suosittelevat sekä tietovahtipalvelun käyttöönottamista että omaehtoisen luottokiellon asettamista, kun haluat parhaan mahdollisen suojan identiteettivarkauksia vastaan. Omaehtoiset luottokiellot ovat aina määräaikaisia, joten muista tarvittaessa uusia palvelu.
Kun asetat luottokiellon, saat luottotietoyritykseltä todistuksen luottokiellosta ja tunnukset luottotietoyrityksen palveluun, jonka avulla voit hallita palvelutilauksiasi. Pidä tunnuksesi varmassa tallessa, jotta voit tarvittaessa peruuttaa palvelun tai jatkaa sitä.
Identiteettivarkaudesta ilmoittaminen
Identiteettivarkausilmoituksia vastaanottava ja identiteettivarkaustapauksissa auttava viranomainen vaihtelee maakohtaisesti. Esimerkiksi:
- Suomessa identiteettivarkaudesta voi tehdä rikosilmoituksen poliisin asiointipalvelussa https://asiointi.poliisi.fi/ tai ottamalla yhteyttä lähimpään poliisilaitokseen, jos kyseessä on selvä rikostapaus. Anna mahdollisimman tarkat tiedot varkaustapauksesta. Rikosilmoituksen tekeminen käynnistää tapauksesi tutkinnan.
- Tietoturvaloukkauksista, kuten huijauspuheluista, voit ilmoittaa Traficomin Kyberturvallisuuskeskukselle osoitteessa https://eservices.traficom.fi/dataservices/forms/ktklomake.aspx?FormCode=9002&langid=fi.
- Muissa maissa voit tehdä ilmoituksen asianmukaiselle viranomaiselle tai järjestölle, kuten esimerkiksi Australiassa Scam Watchille.
Rikosilmoituksen tekeminen:
Selvistä rikostapauksista voi tehdä rikosilmoituksen. Kun teet rikosilmoituksen, liitä mukaan kaikki kokoamasi tiedot tapauksesta, kuten todisteet siitä, että henkilöllisyyttäsi on käytetty hyväksi identiteettivarkauksissa (esimerkiksi perintäkirjeet). Muista ottaa tai pyytää kopio rikosilmoituksesta siltä varalta, että tarvitset sitä muissa yhteyksissä. Merkitse rikosilmoituksesi tunnistenumero muistiin tulevaa käyttöä varten.
Poista virheelliset tiedot luottotietoraportistasi:
Jos havaitset luottotietoraporttisi tarkistuksen yhteydessä virheellisiä tietoja tai petokseen viittaavia tapahtumia, ota yhteyttä luottotietoyritykseen. Teehttps://www.identitytheft.gov/Sample-Letters/identity-theft-credit-bureau tietojen korjauspyyntö luottotietoyrityksen ohjeiden mukaisesti.
Liitä tarvittaessa korjauspyyntöösi mukaan kopio luottotietoraportistasi ja tieto virheellisistä merkinnöistä. Virheellisten tietojen poistaminen on tärkeää, jotta ne eivät näy luotonantajille ja estä luottojen saamista. Muista seurata luottotietojasi säännöllisesti uusien petosyritysten varalta.
Vaihda kaikkien altistuneiden tiliesi salasanat:
Vaihda kaikkien niiden tilien salasanat, jotka ovat altistuneet petokselle. Jos jotkin tileistäsi eivät ole salasanasuojattuja, tässä vaiheessa niille kannattaa ehdottomasti määrittää vahvat salasanat. Vahvassa salasanassa on vähintään 12 merkkiä ja siinä on sekä isoja että pieniä kirjaimia, symboleja ja numeroita sekaisin. Mitä lyhyempi ja yksinkertaisempi salasanasi on, sitä helpommin kyberrikolliset saavat sen murrettua. Vältä ilmiselviä merkkiyhdistelmiä, kuten peräkkäisiä numeroita (”1234”) tai henkilötietoja, jotka joku sinut tunteva voi arvata, kuten syntymäpäiväsi tai lemmikkisi nimi.
Salasanan vahvuutta voi lisätä helposti muodostamalla salasanan ”salalauseesta”. Salalauseella tarkoitetaan jotakin itsellesi merkityksellistä sanontaa, jonka muistat helposti. Salasana muodostetaan salalauseesta ottamalla sanonnan jokaisen sanan ensimmäinen kirjain ja muodostamalla salasana niistä.
Vältä käyttämästä samaa salasanaa useilla eri tileillä äläkä koskaan kirjoita salasanoja muistiin. Jos salasanoja on niin paljon, että niiden muistaminen on vaikeaa, kannattaa harkita salasanojen hallintaohjelman käyttöönottamista. Muista vaihtaa salasanasi säännöllisesti, noin puolen vuoden välein.
Ota yhteyttä puhelin-, sähkö- ja vesiyhtiöihisi:
Jos identiteettivaras on yrittänyt tehdä uuden sopimuksen nimiisi käyttämällä hyväkseen sähkölaskuasi tai muuta vastaavaa laskua, kannattaa ottaa yhteyttä käyttämiisi puhelin-, sähkö- ja vesiyhtiöihin. Jos nimelläsi on avattu uusia sopimuksia, selitä, mitä on tapahtunut ja pyydä perumaan tehty sopimus.
Suojaa itsesi virustentorjuntaratkaisulla:
Kaikki nämä ohjeet saattavat kuulostaa hämmentäviltä, mutta on tärkeää tietää, mitä identiteettivarkaustapauksissa pitää tehdä. Nämä vinkit auttavat minimoimaan vahingot ja saamaan elämäsi takaisin oikeille raiteille mahdollisimman nopeasti. Ehdottomasti paras tapa varmistaa turvallisuus verkossa on kattavan virustentorjuntaratkaisun käyttäminen. Kaspersky Total Security suojaa laitteitasi ja tietojasi keskeytyksettä ja torjuu kaikkia yleisiä ja monimutkaisia uhkia, kuten viruksia, haittaohjelmia, kiristysohjelmia, vakoilusovelluksia ja uusimpia hakkeroijien hyökkäyksiä.
Aiheeseen liittyvät artikkelit:
- Vinkkejä Facebookin käyttäjille identiteettivarkauksien ehkäisemiseen
- Vinkkejä turvalliseen verkko-ostamiseen
- Tietojen suojaaminen verkossa salasanojen hallintaohjelmalla
- Kuinka estät tiedonkeruuyrityksiä myymästä henkilötietojasi
- Kuinka suojaat yksityisyyttäsi verkossa, kun liiketoiminta ja yksityiskäyttö lähentyvät
