1990-luvulla alun perin kehitetty Linux on joukko käyttöjärjestelmiä, jotka ovat hyvin samantyyppisiä kuin Microsoftin Windows tai Applen MacOS. Linuxin erityisominaisuudet, yksinkertaisuus ja toiminnallisuus ovat tehneet siitä hyvin suositun tekniikka-asiantuntijoiden keskuudessa. Koska Linux on muihin järjestelmiin verrattuna turvallinen, se on hyvä valinta myös niille, joille tietoturva on tärkeää.
Mikä Linux on?
Linux on maksuton avoimen lähdekoodin käyttöjärjestelmä – tai oikeastaan järjestelmien joukko. Sen nimi viittaa ”kerneliin” eli käyttöjärjestelmän ydinkomponenttiin, joka ohjaa tietokoneen keskusyksikköä (CPU), muistia ja oheislaitteita. Teknisesti Linux koostuu useista komponenteista:
- Alkulatausohjelma – ohjelmisto, joka käsittelee tietokoneen käynnistymisprosessia.
- Kernel – järjestelmän ydin, joka hallinnoi kaikkia järjestelmän ja tietokoneen osia.
- Daemonit – taustapalvelut, kuten ääni.
- Init-järjestelmä – alijärjestelmä, joka käsittelee käyttäjätilejä ja daemoneita.
- Grafiikkapalvelin – alijärjestelemä, joka hallinnoi näytön grafiikkanäyttöä.
- Työpöytäympäristö – käyttöliittymä.
- Sovellukset – ohjelmisto, joilla käyttäjät tekevät erilaisia asioita, esimerkiksi tekstinkäsittelijät, selaimet ja musiikkisoittimet.
Muista käyttöjärjestelmistä poikkeavasti Linuxilla on minimalistinen käyttöliittymä, joka ei sisällä kaikkia käyttökokemukseen enemmän keskittyvien järjestelmien (esim. MacOS:n) ominaisuuksia. Sen sijaan Linux on suunniteltu hyvin toiminnalliseksi, ja sen käyttäjät voivat hallita järjestelmää ja laitteistoa laajasti. Linuxin suurin hyöty on sen avoin lähdekoodi, joka mahdollistaa laajan mukauttamisen ja hallinnan sekä käyttöjärjestelmää ylläpitävän suuren yhteisön.
Useimmilla käyttöjärjestelmillä on yksi pääversio (eli jakelupaketti), joka toimii käyttöliittymänä, kun taas Linuxilla on useita jakelupaketteja. Suosituimpia niistä ovat Ubuntu (tavallisille käyttäjille), Suse, Redhat (yrityspalvelimille) ja Cent OS (pilvipalvelimille). Nämä on kalibroitu huolellisesti eri käyttäjien tarpeisiin. Lisäksi älypuhelimissa suosittu Android-käyttöjärjestelmä perustuu Linux-ytimeen. Linux-käyttöjärjestelmää voi käyttää seuraaviin tarkoituksiin:
- Palvelimen käyttöjärjestelmä: Mille tahansa suuria määriä käsittelevälle palvelinsovellukselle.
- Tietokoneen käyttöjärjestelmä: Tavallisille tietokoneen käyttäjille, jotka haluavat käyttää perinteistä työpöytäympäristöä.
- Headless-palvelimen käyttöjärjestelmä: Sopii erityisesti etäverkkopalvelimille, jotka eivät vaadi graafista käyttöliittymää.
- Upotettu laitteen käyttöjärjestelmä: Yksinkertaisia tietojenkäsittelytoimintoja varten, kuten kodinkoneisiin.
- Verkon käyttöjärjestelmä: Verkkoihin liittyviin tarpeisiin.
- Ohjelmistokehityksen käyttöjärjestelmä: Sopii erityisesti yritysten ohjelmistokehitykseen.
- Pilvipalvelun käyttöjärjestelmä: Suuria pilvipalveluita varten.
Koska Linux on monimutkaisempi käyttöjärjestelmä kuin Windows tai MacOS ja tarjoaa huomattavasti enemmän mukautusvaihtoehtoja, se on teknisesti taitavien käyttäjien suosiossa. Lisäksi Linuxia voi usein käyttää vaativiin tietojenkäsittelytehtäviin, kuten verkkopalvelinten ja verkkojen toimintoihin. Työpöytäkäyttäjille Linux Mint on turvallinen jakelupaketti, joka tarjoaa kaikki toiminnot graafista suunnittelua, tuottavuutta, multimediaa, verkon selaamista ja pelejä varten.
Miten Linux eroaa muista käyttöjärjestelmistä?
Vaikka Linuxia käyttävät lähinnä teknologiaosaajat, se on käyttöjärjestelmä siinä missä Windows ja MacOS:kin, ja siinä on monia samoja ominaisuuksia kuin näissä kahdessa suositummassa järjestelmässä. Linuxissa on esimerkiksi käyttäjille tarkoitettu graafinen käyttöliittymä ja omat versiot yleisistä ohjelmistoista, kuten valokuvaeditoreista, laskentataukoista ja sähköpostiohjelmista. Linux toimii millä tahansa elektroniikkalaitteella tietokoneista älypuhelimiin. Tiettyjä eroja on kuitenkin hyvä huomata. Linuxia saatetaan käyttää eri tarkoituksiin kuin Windowsia tai MacOS:ää.
Useimmat käyttöjärjestelmät suoritetaan itsenäisessä arkkitehtuurissa, kun taas Linux on avoimen lähdekoodin ohjelmisto. Tämä tarkoittaa, että kuka tahansa voi katsoa ja muokata koodia ja näin myös järjestelmää. Tällä on luonnollisesti vaikutuksia Linuxin tietoturvaan, mistä kerrotaan alempana tarkemmin.
Toinen ero on se, että muut käyttöjärjestelmät ovat yleensä saatavilla vain yhdessä muodossa. On siis esimerkiksi vain yhdentyyppinen MacOS tai Windows (jätetään tässä yhteydessä huomiotta käyttöjärjestelmien eri versiot, kuten MacOS Monterey tai MacOS Sierra, sillä ne ovat saman ohjelmiston eri versioita). Sitä vastoin Linuxilla on useita eri jakelupaketteja ja ohjelmistovaihtoehtoja, joten se on hyvin mukautettavissa. Sen lisäksi, että käyttäjät voivat päättää tarkalleen, mitä ohjelmia he haluavat järjestelmiinsä, he voivat myös räätälöidä ydinkomponentteja, kuten grafiikkaa ja käyttöliittymän komponentteja.
Onko Linux turvallinen?
Linuxin julkaisusta lähtien tietoturva on ollut sen kulmakivi. Linuxin tietoturva varmistetaan useilla ominaisuuksilla, mutta mikään käyttöjärjestelmä ei ole täysin turvallinen.
Linux-järjestelmän tietoturvaan liittyy monia etuja, mutta yksi tämänhetkisistä haasteista on sen suosio. Vuosien ajan Linuxia käytti lähinnä pieni joukko tekniikkaan perehtyneitä ihmisiä. Järjestelmän lisääntynyt käyttö on kuitenkin tehnyt siitä haavoittuvamman ja saanut käyttäjät epäilemään Linuxin tietoturvaa. Lisäksi nyt on jo olemassa nimenomaan Linuxiin tarkoitettuja haittaohjelmia, kuten lähes huomaamaton Symbiote.
Linuxin turvallisuutta pohtivat voivat kuitenkin olla turvallisin mielin, sillä käyttöjärjestelmän arkkitehtuurissa on useita ominaisuuksia, jotka parantavat sen turvallisuutta merkittävästi.
Käyttöoikeudet
Linuxin turvallisuuden varmistamiseksi kaikki käyttäjät tarvitset yksilöllisen tunnuksen ja salasanan. Lisäksi käyttöjärjestelmä tarjoaa useita käyttöoikeustasoja, kuten juuritason käyttöoikeudet (jotka ovat käytännössä järjestelmänvalvojan käyttöoikeudet). Käyttäjille annetaan kuitenkin automaattisesti alhaisemman tason käyttöoikeudet, mikä rajoittaa heidän pääsyään tietokoneen tiedostoihin. Näin varmistetaan, että Linux on turvallinen ja että haittaohjelmien on hankalampaa levitä. Jos Linuxia käyttävä tietokone vaarantuu, haittaohjelma ei voi saada juuritason käyttöoikeuksia eikä aiheuttaa koko järjestelmän laajuista vahinkoa. Lisäksi Linux pitää jokaisen käyttäjän erillään, mikä rajoittaa haittaohjelman leviämismahdollisuuksia järjestelmässä.
Avoin lähdekoodi
Linux-ydin toimii avoimen lähdekoodin ohjelmistona. Tämä voi saada monet epäilemään Linuxin turvallisuutta – koska periaatteessa hakkerit voisivat helposti lisätä haitallista koodia – mutta itse asiassa tämä parantaa käyttöjärjestelmän tietoturvaa. Lähdekoodi on jaettu useisiin alijärjestelmiin, joita seurataan ja ylläpidetään tarkasti. Näin varmistetaan, että kaikki muutokset tarkastetaan huolellisesti. Lisäksi koska koodi on avointa lähdekoodia, useammat ihmiset voivat nähdä sen ja testata sitä haavoittuvuuksien varalta. Jos haavoittuvuuksia löytyy, he voivat ottaa käyttöön koodiparannuksia, jotka lisäävät koodiin Linuxin tietoturvaa parantavia korjaustiedostoja.
Järjestelmän tapahtumalokit
Linuxin käyttöjärjestelmä ylläpitää lokitiedostoa, joka seuraa kaikkia tiedostojen tai järjestelmän käyttökertoja. Siinä seurataan esimerkiksi epäonnistuneita kirjautumisyrityksiä, muutoksia ja tietoturvaongelmia. Näin järjestelmänvalvojat saavat hyödyllistä tietoa verkkojen seuraamista varten ja voivat tehdä tarvittavat ennaltaehkäisevät toimenpiteet parantaakseen Linux-järjestelmien tietoturvaa.
SELinux
Tämä on Yhdysvaltojen kansallisen turvallisuusviraston (NSA) alun perin kehittämä parannus Linux-järjestelmän tietoturvaan. Se lisää Linux-ytimeen natiivin ja joustavan Mandatory Access Control (MAC) -järjestelmän, joka antaa järjestelmänvalvojille mahdollisuuden hallita tiedostoihin pääsyä. SELinuxin avulla järjestelmänvalvojat voivat hallita tietoturvaa määrittämällä käyttöoikeudet kaikille sovelluksille, prosesseille ja tiedostoille. Tämän jälkeen järjestelmä evää pääsyn kohteisiin, jotka eivät ole määriteltyjen parametrien mukaisia.
Onko Linux turvallisempi kuin Windows tai muut käyttöjärjestelmät?
Monia mietityttää, onko Linux turvallisempi kuin Windows, mikä onkin olennainen kysymys, kun Linuxia verrataan muihin käyttöjärjestelmiin. Edellä kerrottujen syiden perusteella lyhyt vastaus tähän olisi kyllä. Todellisuudessa asia on tietysti tätä monimutkaisempi. Jos Linuxin turvallisuus mietityttää, lue alta ominaisuuksista, jotka tekevät Linuxista muita käyttöjärjetelmiä turvallisemman.
Käyttöoikeudet
Linux myöntää automaattisesti alhaisemman tason käyttöoikeudet, jotka eivät salli järjestelmätason toimintoja. Windows luo asennuksen jälkeen järjestelmänvalvojatilin, minkä myötä käyttäjä voi toimia järjestelmänvalvojana käyttämällä ”Suorita järjestelmänvalvojana” -vaihtoehtoa. Windows-käyttäjät voivat muuttaa tätä järjestelmän määrityksistä, mutta usein he eivät tee niin, mikä antaa Linuxille etumatkaa tietoturvassa.
Ohjelmistojen asennus
Windows-käyttäjät voivat asentaa mitä tahansa ohjelmistoja internetistä helposti lataamalla ja asentamalla .exe- tai .msi-tiedoston, mikä on merkittävä tietoturvariski niille, jotka eivät tiedä, voiko tiedoston lähteeseen luottaa. Linux on turvallisempi, sillä järjestelmä hallinnoi ohjelmistojen asennusta paketinhallintajärjestelmillä, jotka sallivat käyttäjien ladata ohjelmia ainoastaan pakettivarastoista eli luotetuista, yhteisöpainotteisista lähteistä, jotka tutkivat ja tarkastavat ohjelmat.
Koodi
Vaikka avoin lähdekoodi on yleisesti ottaen merkittävä haavoittuvuus, se itse asiassa parantaa Linuxin tietoturvaa. Tämä johtuu siitä, että kehittäjät ja tutkijat ympäri maailmaa jäsentävät järjestelmän koodia ja etsivät mahdollisia haavoittuvuuksia ja tietoturvariskejä. Jos niitä löytyy, he kehittävät korjaustiedostoja ja kirjoittavat ne koodin, mikä korjaa ongelmat saman tien. Windows puolestaan on omisteinen ohjelmisto, minkä vuoksi Microsoft-kehittäjien on löydettävä ja korjattava tietoturvaongelmat. Tähän voi usein mennä kauemmin.
Päivitykset
Windows-käyttäjät voivat myös asettaa automaattisia päivityksiä käyttöjärjestelmälle ja tietyille Microsoft-ohjelmistoille, mikä tarkoittaa, että käyttäjien tietokoneille voi usein jäädä vanhentuneita ohjelmia ja sovelluksia, mikä lisää haavoittuvuutta. Linux on turvallisempi, sillä paketinhallintajärjestelmät sallivat käyttäjien asentaa päivityksiä ja tietoturvaa parantavia korjaustiedostoja helposti yhdellä tai kahdella komennolla.
Käyttäjäkunta
Vaikka Linux on suosittu, sitä käytetään pääasiassa palvelimissa. Lähes 75 % tietokoneista käyttää Windowsia, kun taas Linuxia käytää 3 %. Tämän vuoksi suurin osa Linuxiin kohdistuvista haittaohjelmista ja viruksista kohdistetaan palvelimiin eikä tietokoneisiin – hakkereiden ei nimittäin ole kannattavaa kohdistaa hyökkäyksiä Linux-tietokoneisiin.
Monipuolisuus
Linux toimii monissa erilaisissa ympäristöissä (esim. Ubuntu, Debian ja Gentoo), ja järjestelmässä on useita jakelupaketteja, pakkausjärjestelmiä ja sähköpostiohjelmia. Windows puolestaan toimii rajallisemmin ja käyttäen samaa teknologiaa. Tämä tekee
Linuxista Windowsia turvallisemman, sillä käyttäjät eivät ole niin helposti tavoitettavissa.
12 vinkkiä Linuxin tietoturvan parantamiseen
- Asenna vain tarvittavat pakkaukset ja pyri asentamaan ne virallisista lähteistä.
- Poista juuritason kirjautuminen käytöstä ja myönnä järjestelmänvalvojan käyttöoikeudet nykyiselle tai uudelle käyttäjälle.
- Poista tarpeettomat vierailija- ja oletustilit.
- Ota kaksivaiheinen todennus käyttöön aina kun mahdollista.
- Huolehdi salasanahygieniasta esimerkiksi luomalla vahvoja salasanoja, vaihtamalla ne usein tai käyttämällä salasanojen hallintatoimintoa.
- Käytä Linux-pavelimen haittaohjelma- ja virustorjuntaohjelmia.
- Lataa ja asenna virtuaalinen yksityisverkko (VPN).
- Varmista, että palvelin päivitetään säännöllisesti joko manuaalisilla asennuksilla tai automaattisilla päivityksillä.
- Ota käyttöön palomuuri.
- Suojaa Linux-palvelinta hajautetuilta palvelunestohyökkäyksiltä käyttämällä välityspalvelinta.
- Käytä koko levyn salausta parantaaksesi Linux-järjestelmän tietoturvaa entisestään.
- Määritä valvontaloki pysyäksesi ajan tasalla järjestelmävirheistä ja tietoturvapoikkeamista.
Linux ja hakkerointi
Koska Linux on avoimen lähdekoodin ohjelmisto, on loogista ajatella, että se olisi hakkerien ykköskohde. Linuxia kuitenkin testaa säännöllisesti suuri joukko kehittäjiä, jotka etsivät Linuxista tietoturvaongelmia ja lisäävät siihen korjaustiedostoja pitääkseen sen turvallisena. Koska käyttöjärjestelmällä on useita jakelupaketteja, ”eettiset” hakkerit saattavat miettiä, mikä Linux-versio sopii hakkerointiin parhaiten. Tässä on joitakin suosituimpia Linux-jakelupaketteja, joita käytetään järjestelmän aukkojen etsimiseen ja korjaamiseen:
- BackBox: Unbutuun perustuva järjestelmä, joka tarjoaa monipuolisia ominaisuuksia tunkeutumis- ja tietoturvatestausta varten.
- Kali Linux: Hyödyllinen jakepulaketti tietoturvaloukkausten tutkintaa varten; sisältää yli 500 tunkeutumistestaustyökalua.
- Backtrack: Sopii erityisesti porttiskannaukseen, tietoturvatarkastuksiin, Wi-Fi-tarkastuksiin ja muuhun tietoturvatestaukseen.
- Pentoo: Gentoon perustuva järjestelmä, joka sisältää hyödyllisiä työkaluja eettistä hakkerointia varten.
- NodeZero: Unbutuun perustuva järjestelmä, joka sisältää yli 300 tietoturvatyökalua.
- Parrot: Debianiin perustuva järjestelmä, joka on tehokas ja pilviystävällinen.
- Caine: Unbutuun perustuva järjestelmä, joka on tarkoitettu erityisesti tietoturvaloukkausten tutkintaan; lyhenne sanoista ”Computer Aided Investigation Environment” (tietokoneavusteinen tutkintaympäristö).
Linux on turvallinen käyttöjärjestelmä
Saatavilla on monia käyttöjärjestelmiä, mutta harva niistä tarjoaa yhtän hyvän tietoturvan kuin Linux-järjestelmä. Tämä johtuu siitä, että järjestelmässä on monia sisäänrakennettuja ominaisuuksia, jotka pitävät sen turvallisena (esimerkiksi se, että käyttäjille myönnetään automaattisesti alhaisemman tason käyttöoikeudet). Lisäksi suuri yhteisö pitää Linuxin turvallisena testaamalla sen haavoittuvuuksia säännöllisesti ja luomalla tietoturvaa parantavia korjaustiedostoja. Tämä ei tietenkään tarkoita, että Linux olisi täysin immuuni viruksille ja haittaohjelmille. Vaikka Linux on yleisesti turvallisempi kuin Windows ja muut käyttöjärjestelmät, käyttäjien on oltava erityisen huolellisia tietoturvan varmistamisessa.
Kaspersky Endpoint Security sai kolme AV-TEST-palkintoa yrityksen päätepisteiden suojaustuotteen parhaasta suorituskyvystä, suojauksesta ja käytettävyydestä vuonna 2021. Kaspersky Endpoint Security osoitti kaikissa testeissä ensiluokkaisen suorituskykynsä, suojaustasonsa ja käytettävyytensä yrityksille.
Aiheeseen liittyviä artikkeleita ja linkkejä:
Onko tiedostojen jakaminen turvallista? Tiedostojen jakamisen riskit ja turvallisuusvinkit
Aiheeseen liittyvät tuotteet ja palvelut:
